Lykätty tyydytys. Ilman takeita ja varmistusta, että saat palkintosi.
Lykätty tyydytys. Ilman takeita ja varmistusta siitä palkinnosta.
Lykätty tyydytys. Eli kun siirrät jotain, mitä haluat saada/tehdä/ottaa nyt myöhemmälle, jotta saisit enemämmän tyydytystä eli mielihyvää. Se vaurastumisen peruskulmakivi, jota kaikki menestyneet yleensä ainakin joutuvat tekemään.
Niin mitä se siis on? No sitä, että kun haluat mennä sinne ulkomaille juuri nyt, siirrätkin sitä vaikka useamman cuoden ja sijoitat kaiken sen rahan. Loman tarve jää tyydytettyä pidemmäksi aikaa, mutta jos oikein käy, sinulla on myöhemmin varaa käydä sijoituksillasi joko hienompi loma, useammin lomaa. Tai kuten moni (ainakin minä) tähtää, voisi lomailla aina kuin haluaa. Se taloudellinen vapaus. Eli tässä siirretään mielihyvää, ilman takeita, ilman varmistusta että saat sen myöhemmin (todennäköisesti kuitenkin saat) jotta saisit sitten myöhemmin sen isompana. Uhrauksesi maksettaisiin takaisin korkojen kera. Mutta alussa täytyy maksaa. Aina.
Uhrausta, koska sitä se on.
Ei mikään tule ilmaiseksi, ei tämäkään. Epämukavia päätöksiä on tehtävä ja tämäkään ei ole poikkeus. Eikä se ns. kivaa ehkä ole. Mutta itseasiassa ajan kanssa, ainakin minulla, muuttuu kivemmaksi, koska mielessäni on se tuleva vapaus ja kaikki ne edut. Sitä motivaatiota tehdä tämä, juuri nyt ja tällä hetkelläkin.
Tietenkin lomien siirto vuosia oli aika raju esimerkki, mutta kertoo hyvin pointin, asian ytimen. Voisi se olla se uusi, hienoin lippulaiva puhelinkin. Tarvitsetko sitä todella juuri nyt? Vai ostatko sen vaikka vuoden parin päästä sitten, luultavammin jo puoleen hintaan. Käytettyjäkin kuulemma myydään.
Kevyemmin voisi miettiä, että käy halvemmalla lomalla. Ja jos käy useammin vuodessa, käykin vain kerran. Säästää ja sijoittaa tulevaisuuteen loput. Jotta tulevassa saisi käydä vielä enemmän. Tämä on usein monelle haastavaa, on se ollut ( ja välillä vieläkin ) minullekkin. Kenelle ei? Mutta jotta voi saada suuria palkintoja, on usein maksettava suuria uhrauksia. Ja ota ne mieluummin omista ja pienistä mielihyvistä, älä perheestä/parisuhteesta/mielenterveydestä. Ne uhraukset siis. Älä yritä huijata uhraamalla muita.
Nyt sitten jollain voi tulla mieleen, että mielenterveydellisistä syistä sinne lomallekkin mennään. Mennäänkö? Onko niin, että burnout iskee jos et käy 3 kertaa vuodessa ulkomailla. Vai voisiko sitä mieltä lepyyttää muutenkin kuin lomamatkalla? Ja voisiko muutakin muuttaa/tehdä kuin vain sen loman, että burnouttia ei tulisi.
Nyt lähti vähän raiteilta, mutta tähänkin voisi tulevassa palata. Osuu nimittäin omaan tämän hetken kurssin sisältöön, että itsensä kehittämisen kirjaan mitä luen. Mahtava kirja, aukaisee paljon ajatuksia ja suunnitelmia. Siitäkin lisää myöhemmin.
Annan esimerkin ihan lähiajan omasta elämästäni.
Itselle odotettu peli PS5:lle tuli viimein helmikuun lopulla nyt 2024. Olen tätä itseasiassa odottanut jo sellaiset 4 vuotta. Ja ennen enemmän pelejä pelanneena, vieläkin näitä tiettyjä arvostan suuresti. Vaikkakin nykyään se mitä pelailen on vähässä. Mutta asiaan. Tämä oli siis odotettu peli, mutta omia tavoitteita oli rutkasti. Olen siksi tehnyt koko helmikuun töitä että saisin kaikki asiani sihen pisteeseen, että ansaitsen hiihtoloman aikana kun töistäkin lomaa, “oikeuden” pelata tätä peliä enemmän antaumuksella. Kaikki ne ajat, mitkä yleensä pyhitän sijoittamiselle ja liiketoiminnalle. Ja vähän enemmänkin muutakin aikaa tietenkin, lomalla kun ollaan niin sain myös uhrata normaalisti työlle käytetyn ajan. Mahtavaa, eikö? Loma. Ihan lomana. Joskus muuten sekin oikeasti kannattaa, vaikka haluaisi takoa rautaa. Samalla vähän lepuuttaa päätä tietenkin, auttaa tulevaan sitten. Nyt sen huomaan. Palataan helmikuuhun, yksi suuri keskeneräinen työ oli Asuntosijoittajan VIRTAUS-asioiden lopullinen teko. Ohjelman hienosäätely, kotisivujen ohjevideoiden tekeminen ja muut oheishommelit. Hommaa riitti ja kun torstaina peli julkaistiin, oli vielä vähän hommia tekemättä.
Tässä sitten otin vähän taktikointiakin mukaan. Perjantaina tehtiin iltapäivällä VIRTAUS hommia. Lauantaina poika kaverin kanssa HopLoppiin, läppäri mukaan ja videot loppuun. Lautaina oltiin valmiita. Sain “oikeuden” pitää vapaata ja keskittyä antaumuksella odotettuun palkintooni. Tuntui tietenkin myös hyvältä tämä kun sen eteen oli ns. oikeasti tehnyt töitä, ettei takaravossa sitten takoisi kaiken aikaa tekemättömät työt.
Lykätty tyydytys on nykyään aina vain hankalampaa.
Sen huomaa jo ihan jokapäiväisestä “osta tätä” tyrkytyksestä. Nykyään normaalit osamaksut mahdollistavat kaiken saamisen nyt ja heti. Ei tarvitse kerätä rahaa ja saada voittajan tunnetta saadaksesi palkinnon. Ostat vaan heti ja saat enemmänkin sen murheen kun pitää vielä maksaa vaikka uutuuden viehätys on jo loppunut. Ajattelee ennen aikaan, ei vuosia sitten ennen osamaksujen yleistymistä kukaan olisi ostanut nykyajan 2000€ kännyköitä. Mutta osamaksulla moni sen ostaa vaikka oikeasti varaa ei siihen edes olisi. Sitten toinen hulluun, lomamatkat velalla, parhaimmillaan pikavipeilla, luottokorteilla ja muilla kalliimmilla rahoituksilla. Viikon tai kahden, kolmen ilo ja sitten seuraavat 49 viikkoa kiroamista kun pitää maksaa jostain joka jäi enää vain mukamaksi muistoksi aivoihin.
Tosin tätä on kyllä tehty ennen osamaksuaikojakin, luottokortit aina sen mahdollistaneet. Mutta minusta tämä on aina ollut ihan silkkaa hulluutta. Miltä tuntuisi maksaa vielä kuukausien päästä siten “ihanaa” kahden viikon Kreikan matkaa. Ihanaa oli, nyt tarjolla kurjuutta kun raha ei riitä muuhun mukavaan kun sitä pitää maksaa. Sitten katsellaankin mielen parannukseksi jo seuraavaa matkaa samalla kaavalla, koska pitäähän tästä kärsimyksestä palkkio jo saada. Etukäteen tottakai.
Voi olla aika suoraan sanottua ja ehkä liiankin suoraan, mutta toivottavasti et pahastunut. Tosin luulen, että useimmat jotka tänne blogien sivuille löytävät taitavat jo usein itsekkin vähän jo tästä tietää ja varsinkin jos asuntosijoittaminen kiinnostaa (siksihän olet täällä?) niin ovathan nämä jo ihan perustiedon kulmakiviä. Mutta maailma on mennyt tässä lyhyt pinnaiseksi ja ärhäkäksi. Tietenkin nopeat netit ja toimitukset netistä vain ruokkivat tätä. Ikinä ei saisi olla tylsää, jo kännykkä pitää siitä huolen. Aina on IG tai X mitä katsella jos hetki on että “mitähän sitä nyt”.
Ja allekirjoittanut ei tylsyyden kanssa yhtään sen parempi ole. Kokemuksesta puhun näistä. paitsi velalla lomalle ja kännykän ostaminen. Tai no nuorena ostin kerran tai kahdesti osamaksulla. Sen jälkeen olenkin tainnut aina ostaa sellaisenaan suoralla ostolla. Tietenkin kun saa osamaksua ilman korkoa, olisihan se periaatteessa hyvä käyttää kun rahaa jää pidemmäksi aikaa muuhun. Mutta arvosta sitä että joka kuukausi olisi enemmän “puskuria” jos jotain tapahtuisi. Ehkä isona poikana sitten käytän tuonkin “edun” oikeaoppisesti.
Suosittelen lykkäämään tyydytystä näissä asioissa, arjen asioissa.
Kyllä monet palkinnot.Ne ravintolaruuat, lomamatkat tai varsinkin isommat ostot tuntuvat aina paremmilta kun niiden eteen on tehty töitä ja muutenkin saa tunteen että “tämä on ansaittu”. Se muuten on hieno tunne, vahvistaa omatuntoa ja parantaa palkinnon antamaa tyydytystä vielä moninkertaiseksi. Ja kestokin pidempi, kun ei se velka-krapula tule seuraavana aamuna.
Lopuksi, tosiaan nämä eivät kirjoitukseni vielä hirveän pitkiä ole. Toivottavasti jaksoit lukea. Harjoittelen tässä. Ja kyllä se tekstin laatu paranee matkani edetessä. Toivottavasti tästä oli sinulle jotain apua tai herätti jotain ideoita. Tai edes vahvisti vanhoja. Kiitos.